We'll see, will there be new ones.

Livejournal tulee aalloittain, sukellan sen syövereihin, luen hienoja sanoja muiden kiiltävän hohdokkaista elämistä ja mietin, onko omani niihin verrattuna tylsää ja tavanomaista. Sitten kyllästyn, ahdistun ja stressaannun, ajatuskin sisäänkirjautumisesta saa mut värähtämään inhosta. En oikeastaan erityisemmin enää viihdy livejournalissa, harkitsen vakavasti lopettamista. Ainakin hetkeksi.
Muutin myös päiväkirjani osittain julkiseksi, ehkä niin avaan itsestäni hieman lisää. Jos mä nyt jotenkin saisin tähän livejournaliin lisää makua, maustetta.

Tuntuu, että livejournal on osaksi vaan jonkinnäköistä kilpailua siitä, kenen elämä on satumaisinta ja upeinta, ketä ihaillaan ja palvotaan ja rakastetaan eniten. Ei, älkää oikeesti ottako itseenne, ainakaan mun kaverit - ei koske teitä sillä ootte ihania ♥, mutta noin yleisesti.

Mjoo. Harkitsen siirtymistä bloggeriin, mutta katsellaan nyt. Yritän kuitenkin innostukseni mukaan lukea ja kommentoida, koska teitä on tositosi kivaa lukea!
Raikkaita alkutalven päiviä toivottaa
Josefiina